Myyjän tiedonantovelvollisuus tarkoittaa sitä, että asunto- ja kiinteistökaupassa myyjällä on velvollisuus kertoa ostajalle kaikki olennaiset tiedot myytävästä kohteesta. Käytännössä myyjällä on velvollisuus tuoda ostajan tietoon kaikki sellaiset asiat, jotka voivat vaikuttaa asunnon arvoon, kuntoon tai käyttöön. Ostajalla on puolestaan selonottovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että ostajan tulee perehtyä kohteeseen huolellisesti ennen kauppaa. Ostajan selonottovelvollisuus ulottuu kuitenkin vain siihen, mitä ostaja voi kohteen ennakkotarkastuksessa itse havainnoida tai saada selville hänelle luovutetuista asiakirjoista.

Ennen kauppaa myyjän tulee antaa ostajalle ainakin seuraavat tiedot:

• Tiedossaan olevat viat ja puutteet
• Rakenteisiin, kosteuteen tai talotekniikkaan liittyvät ongelmat tai konkreettiset epäilyt ongelmista
• Tehdyt remontit ja tulevat korjaustarpeet
• Kaikki kuntotarkastusraportit ja muut tutkimukset, jos niissä on ostajalle merkityksellisiä havaintoja

Myyjän vastuu ei rajoitu vain siihen, mitä hän varmasti tietää, vaan häneltä edellytetään huolellisuutta ja myymänsä kohteen keskeisten ominaisuuksien tuntemista. Käytännössä myyjä ei voi vedota tietämättömyyteensä, jos tieto olisi ollut hänen saatavillaan esimerkiksi asiakirjoista tai aiemmista tutkimuksista.

Mitä tapahtuu, jos myyjä laiminlyö tiedonantovelvollisuutensa?

Jos myyjä jättää kertomatta ostajalle olennaisen tiedon, kyse voi olla virheestä, josta myyjä on vastuussa ostajalle. Myyjä voidaan määrätä suorittamaan ostajalle hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai mikäli virhe on olennainen, kauppa voidaan purkaa. Ratkaisevaa on se, olisiko tieto vaikuttanut ostajan ostopäätökseen tai kauppahintaan. Tämä ratkaistaan viime sijassa tuomioistuimessa.

Virhesäännökset vaihtelevat hieman sen mukaan, onko kyseessä asunnon vai kiinteistön kauppa, mutta myydyssä kohteessa katsotaan olevan virhe muun muassa, jos se ei vastaa myyjän antamia tietoja ja antamatta jääneiden tietojen voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai kohde on merkittävästi huonommassa kunnossa, kuin ostajalla on ollut aihetta olettaa. Kohteessa voi olla virhe myös siinä tapauksessa, vaikka kumpikaan osapuoli ei olisi tiennyt kaupantekohetkellä virheen olemassaolosta. Tällöin kyseessä on salainen virhe.

Myyjä vastaa antamistaan tiedoista asuntokaupassa kaksi ja kiinteistökaupassa viisi vuotta. Vakavimmissa tilanteissa myyjän toiminta voidaan katsoa kunnianvastaiseksi ja arvottomaksi menettelyksi, jolloin myyjän vastuu voi laajentua merkittävästi, eikä hän voi välttämättä vedota tavanomaisiin määräaikoihin tai vastuun rajoituksiin. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos myyjä tietoisesti salaa virheen, antaa ostajalle harhaanjohtavaa tietoa tai jättää kertomatta olennaiset tutkimustulokset.

Tällöin:
Rehellisyys ja huolellisuus ovat turvallisen asuntokaupan perusta.

Asiaan liittyvä oikeuskäytäntö:
KKO 2015:58