Asiassa arvioitiin, oliko kuntotarkastaja vastuussa siitä, ettei kuntotarkastusraportissa tuotu esiin lainkaan rakennuksen valesokkelirakennetta eikä sitä, että se on riskirakenne.
Vaurioitunut valesokkelirakenne johti kaupan jälkeen riitaan myyjien ja ostajan välillä. Myyjät ja ostaja päätyivät keskenään sovintoon, jonka perusteella myyjät maksoivat ostajalle hinnanalennuksena 85.000 euroa. Tämän jälkeen myyjät vaativat kuntotarkastajalta 40.000 euron korvausta kuntotarkastuksessa olevan virheen
Myyjän vaatimukset kuntotarkastajalle
Myyjien mukaan kuntotarkastusraportissa ei tuotu esiin rakennuksen olennaista riskirakennetta eli valesokkelia, vaikka kuntotarkastuksen suoritusohjeen KH 90-00394 mukaan näin olisi tullut tehdä. He katsoivat kuntotarkastuksen olleen virheellinen. Kuntotarkastusta tilatessaan myyjät eivät tienneet, mikä valesokkeli on, tai että heidän kiinteistössään on sellainen.
Kuntotarkastajan kanta
Kuntotarkastaja kiisti korvausvastuun muun muassa sillä perusteella, että valesokkelirakennetta ei ollut merkitty tarkastuksen pohjana käytettyihin suunnitelmiin, eikä rakenne ollut myöskään myyjien tiedossa. Valesokkelirakenne selvisi vasta kaupan jälkeen tehdyissä lisätutkimuksissa.
Kuluttajariitalautakunnan arvio ja lopputulos
Kuluttajariitalautakunta totesi, että kuluttajansuojalain mukaan kuntotarkastus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Lautakunta katsoi kuntotarkastusraportissa olleen puutteita, koska raportissa ei ollut tunnistettu eikä tuotu esiin rakennuksen valesokkelirakennetta, vaikka kyse oli rakennusajankohdalle tyypillisestä riskirakenteesta. Lautakunnan mukaan ammattitaitoisen kuntotarkastajan olisi tullut havaita rakenne tai ainakin arvioida sen mahdollisuus.
Korvauksen määrän osalta ratkaisevaksi nousi kuitenkin näytön riittävyys: Myyjät eivät esittäneet riittävää selvitystä vahingon kokonaismäärästä tai sen perusteista. Lisäksi lautakunta arvioi, että riskirakenteen vaikutus kiinteistön kauppahintaan olisi ollut selvästi myyjien maksamaa hinnanalennusta pienempi, arviolta noin 15.000–20.000 euroa.
Näillä perusteilla lautakunta suositti, että kuntotarkastaja maksaa myyjille 10.000 euroa vahingonkorvausta.
Ratkaisu korostaa näyttövelvollisuuden merkitystä kuntotarkastuksiin liittyvissä riidoissa. Pelkkä kuntotarkastuksen puutteellisuus ei vielä automaattisesti johda korvausvastuuseen, vaan myös vahingon määrä ja syy-yhteys on pystyttävä osoittamaan konkreettisesti.
Kuluttajariitalautakunta 27.3.2026
Dnro 1355/37/2023