Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan
yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Mutta mitä, jos
yhtiöjärjestyksestä puuttuu vesimaksua koskeva määräys kokonaan?

Turun hovioikeuden tapauksessa (tuomio 6.3.2025 nro 115) osakas oli väittämänsä mukaan erehtynyt maksamaan yhtiölle sen perimät vesimaksut, koska hän oli luottanut isännöitsijäntodistuksessa olleisiin tietoihin siitä, että vesimaksut tulee maksaa. Osakas kuitenkin katsoi, että koska yhtiöjärjestyksestä puuttui maininta vesimaksusta, eikä osakas ollut muutoinkaan sopinut tai sitoutunut vesimaksujen vapaaehtoiseen suorittamiseen, yhtiön tuli palauttaa vesimaksut osakkaalle.

Yhtiön mukaan osakkaan vaatimukset tuli hylätä mm. koska osakas ei ollut enää yhtiön osakkeenomistaja vaatimukset esittäessään ja osakas oli vesimaksut maksamalla sitoutunut yhtiössä vallinneeseen vesimaksukäytäntöön. Yhtiön mukaan osakas ei ollut myöskään erehtynyt, vaan oli ollut tietämätön lain ja yhtiöjärjestyksen sisällöstä. Viimeistään jättämällä huomauttamatta yhtiötä vesimaksukäytännöstä kohtuullisessa ajassa osakas oli menettänyt oikeutensa saada maksut takaisin. Isännöitsijäntodistuksessa vesimaksu on ollut kirjattuna vastikkeisiin ja vastikeperusteisiin. Todistuksesta ilmeni myös, että vesimaksu perittiin asukasluvun mukaisesti.

Käräjäoikeus oli hylännyt osakkaan kanteen, koska osakas ei omistanut enää asuntoa yhtiöstä esittäessään vesimaksuja koskevan palautusvaatimuksensa. Hovioikeuden mukaan kysymys ei kuitenkaan ollut kanteesta, joka olisi sidottu osakasasemaan, vaan kyse oli vaatimuksesta, joka perustui väitettyihin aiheettomin maksuihin.

Hovioikeus totesi, että mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa nimenomaisesta vesimaksun maksuvelvollisuudesta, osakkeenomistajalla ei ole velvollisuutta suorittaa erillistä vesimaksua. Monissa asunto-osakeyhtiöissä peritään tälläkin hetkellä henkilömäärään perustuvaa vesimaksua, vaikka yhtiöjärjestys ei mainitse vesimaksusta mitään. Toiminta on sinänsä mahdollista niin kauan kun kaikki osakkaat suostuvat maksuun. Yhtiö on kuitenkin velvollinen muuttamaan menettelyä, jos yksikin osakas ilmoittaa kieltäytyvänsä tällaisesta maksusta. Veden kulutuksen kustannukset kuuluu kattaa tällaisessa tilanteessa hoitovastikkeella. Turun hovioikeuden tapauksessa kysymys oli kuitenkin siitä, onko entisellä osakkeenomistajalla oikeus saada jo maksamansa erikseen laskutetut vesimaksut takaisin.

Hovioikeuden mukaan maksut voisivat peräytyä, jos maksu olisi tapahtunut erehdyksessä. Koska veden kulutuksesta aiheutuu kuitenkin aina asunto-osakeyhtiölle kuluja ja koska vesimaksua voidaan periä joko erikseen nimettynä vesimaksuna tai osana vastiketta, osakkaan maksamia vesimaksuja ei voitu rinnastaa perusteettomien laskujen perintään. Osakas oli saanut myös isännöitsijäntodistuksen ja yhtiöjärjestyksen ennen huoneiston ostamista, eli hänellä on ollut mahdollisuus huomata, ettei vesimaksusta ole määräystä yhtiöjärjestyksessä. Osakas kantoi itse riskin siitä, ettei ollut tutustunut yhtiöjärjestyksen sisältöön. Hovioikeus totesi, että osakkaan vesimaksun maksaminen oli ollut pikemminkin seurausta tietämättömyydestä yhtiöjärjestyksen sisällöstä kuin erehdyksessä suoritetusta maksusta ja vesimaksun maksamalla osakas oli hyväksynyt asunto-osakeyhtiön noudattaman käytännön vesimaksun osalta. Perusteita vesimaksun palauttamiselle ei näin ollen ollut.

Katso myös: Kenestä vesimaksua tulee maksaa?